Vieraskynäkirjoitus 

Satu Kaski, urheilupsykologi



Sen, että harrastuspaikat menevät kiinni, ei tarvitse tarkoittaa harrastuksen päättymistä

Uudet koronarajoitukset voivat herättää hätää, ahdistusta ja turhautumista niin valmentajissa ja liikunnanohjaajissa kuin lasten ja nuorten perheissä. Huoli siitä, miten tästä selvitään, voi lamaannuttaa. Inhimillistä. Näin me saatamme kriisitilanteissa kokea.

Kriisitilanteissa maltti on valttia. Tällaista poikkeustilaa voidaan kutsua kriisitilanteeksi. Kriisitilanteissa oleellista on malttaa pysähtyä. Hätiköidessä ei näe metsää puilta. Nyt kannattaa katsoa tulevia viikkoja rauhassa ja maltilla, pohtien, mitkä asiat omassa ryhmässä tai joukkueessa edellyttävät panostamista, jotta urheilijat ovat entistä vahvempia, kun kohdataan salilla kasvotusten uudelleen. Vahvuudella tarkoitan tässä kohtaa fyysisen vahvuuden lisäksi sosiaalista ja henkistä vahvuutta. Onko se kenties pystyvyydentunteen vahvistaminen? Vai tarvitaanko ryhmän tehtäväkoheesioon parannusta?

Sen, että harrastuspaikat menevät kiinni, ei tarvitse tarkoittaa harrastuksen päättymistä. Etäyhteyksien kautta voidaan jatkaa toimintaa. On totta, että esimerkiksi cheerleadingjoukkue ei voi harjoitella nostoja yhdessä, mutta he voivat harjoitella muita taitoja. Vain mielikuvitus on rajana sille, miten fyysisiä ominaisuuksia, joita esimerkiksi nostossa tarvitaan voi harjoitella yksin etäyhteyden kautta. Yhtä lailla urheiluharrastukseen liittyviin sosiaalisiin ja psyykkisiin taitoihin voi uhrata nyt enemmän aikaa ja panostusta, kun harrastustoimitilat ovat kiinni.

Valmentajien ja liikunnanohjaajien kannattaa katsoa omaa kausisuunnitelmaa ja poimia sieltä ne teemat ja asiat, jotka ovat saattaneet jäädä vähemmälle. Nyt jos koskaan on hyvä aika panostaa niihin, jos tuntuu että etänä suunnitellun harjoituksen pitäminen on hankalaa.

Ohessa lista, jonka tarkoituksena on auttaa liikunnan ammattilaisia edistämään innostavaa ja motivoivaa harrastusta etänä

1.     Fyysisen suorituskyvyn harjoitukset etänä:

Mieti, miten saisit vaihtelua harjoitukseen. Vaihtelu voi olla mukava lisä etäharjoitteluun: se tuo hauskuutta, iloa ja haastaa kehoa monipuolisuudellaan. Voisiko esimerkiksi jonkun aistin jättää pois käytöstä, esim. silmät kiinni? Voisiko esim. luistelu/tanssiohjelman tehdä vastakkaiseen suuntaan?

2.     Sosiaalisten tavoitteiden edistyminen etänä:

Mieti, miten ryhmä tai joukkue toimii haasteellisiksi koetuissa tilanteissa. Voisiko tätä tilannetta hyödyntää edistämällä joukkueen keskinäistä vuorovaikutusta ja selviämistä kriisitilanteista? Tai voisiko nyt olla hyvä kohta keskustella siitä, miten joukkue on ymmärtänyt kauden alussa asetetut tavoitteet ja miten he arvioivat oman toiminnan tällä hetkellä suhteessa yhdessä asetettuihin tavoitteisiin? Tai kenties olisiko nyt hyvä kohta käydä läpi joukkueen vahvuuksia, ts. niitä asioita, mitkä he itse kokevat toimivan hyvin. Kaiken tämän voi tehdä etänä, kepeästi leikin varjolla. Esimerkiksi pienryhmät voivat miettiä, mikä elokuva kuvaa joukkuetta parhaiten. Kepeys tuo iloa. Ilo lisää intoa. Into taas sitouttaa. Tässä kohtaa vain mielikuvitus on rajana.

3.     Psyykkisten tavoitteiden edistyminen etänä:

Meitä motivoi, kun koemme olevamme tärkeitä, osaavamme asioita ja saamme itse vaikuttaa asioihin. Mieti, miten voisit nyt edistää kunkin yksilön uskoa itseen ja omaan oppimiseen. Voisiko joukkuelaiset esimerkiksi pareittain tuoda esille kunkin yksilön jonkin hyvän piirteen tai ominaisuuden? Tai voisiko etänä harjoitella rentoutumistaitoa tai käydä mielikuvana läpi suoritusta? Tai olisiko nyt hyvä sauma harjoitella keskittymistä tai huomionsuuntaamista oleelliseen? Mieti, mitkä asiat ovat mielestäsi nyt oleellisia tai mitkä ovat jääneet vähemmälle lajiharjoitusten yhteydessä. Etänä voi harjoitella kognitiivisia taitoja, kuten tarkkaavaisuutta tai rauhoittumisharjoitteita, kuten rentoutusta. Yhtä lailla voi tukea urheilijoiden itseluottamusta keskittymällä asioihin, joissa he kokevat olevansa hyviä ja joita heissä arvostetaan ja pidetään. On tärkeää kuulla myönteistä palautetta itsestä. Se tuo hyvän mielen ja vahvistaa uskoa itseen.

Lopuksi. Älä jää yksin. Jos tarvitset tukea, hae sitä. Tästä selvitään kyllä. Yhdessä.

Kirjoittaja Satu Kaski, PsT, urheilupsykologi (sert.), toimii Clear mind Oy:ssä ja UTHA Oy:ssä (urheilijoiden, taiteilijoiden ja huippu-suorituksen parissa työskentelevien henkisen terveyden asemalla) toimitusjohtajana.